Mulla on kamalan väsynyt olo. Semmonen omituinen-väsynyt.
Ihanku en vaan jaksais tätä kaikkea ja näin. En osaa pukee sitä sanoiks. Ja pelkään taas että oon taas sotannu kaiken cause of that. Oon paranoidi ja vaikka mitä, mulla on ollu koko helvetin päivän kamala säikky olo.

Viime yönä sain taas ahmimiskohtauksen ja tein vaan vähä yli 400 lihasliikettä, aamulla raivosin noille kahdelle, koska televisio oli päällä ja olin superväsyny ja en saanu sen takia unta. Siitä ne sai mulle jonkun raivokohtauksen, juoksi mun perään ja huusi mulle lujaa ja repi mun peiton ja patjaa ja mä vaan makasin ja pelkäsin ja tuijotin niitä silmiin. Sen jälkeen kun ne oli menny, mä vaan menin sykkyrään peiton alle ja multa alko tulla kyyneliä vaikkei mua sellain itkettäynt. Itkeminen on kauheen loistokasta. Yleensä mua vaan kaihertaa semmonen tylppä kipu, joka ei saa mua itkemään, mutta tuntuu siltä. Itkeminen on kauheen helpottavaa ja parantavaa, mutta en silti itke kovin usein. En vain osaa, ei se tylppä kipu saa mua itkemään.

Tänään itkin sen takia, vain pari kyyneltä. Sitten mä suoristauduin siitä mykkyrästäni ja nukahdin.

Ikävä Ihanaa Merta, vaikkei saisi olla.

Emmi tuli meseen. ; __ ; *sydän*