Jos et sinä enää minusta piittaa, tuulet kääntyy luoteeseen.
Jos et sinä enää minua kaipaa, joudun yksin vuoteeseen.

Vastaan vaikka kysy et, siirrän puhtaat lautaset kuivauskaappiin alahyllylle.
Aamupäivä laahustaa, täytyy iltaan taluttaa ja laittaa niin kuin vanhus nukkumaan.

Tarvitsen sut, mä tarvitsen sut, kun kelloista loppuu aika,
Ja ahtaana vyöryy ilma.

.___. scared scared scared scared
miksi mun henkinen olo vaikuttaa näin paljon fyysiseen? päätä alkaa pikkuhiljaa särkeä, mahassa velloo ja sattuu... mun pitäis olla iloinen, mutta olen vaan kateellinen... Mun pitäis olla laihempi

Eikä mulla tavallaan oo ketään jolle kertoo. "Mulla on paha olo semmosesta ihan VITUN lapsellisesta syystä kuin *envoikertoa*" voi herranjumala.. mitä nekin ajattelis, oikeasti.. saisivat vain tietää kuinka helvetin naiivi mä olen ja muutenkin ihmettelisivät.. Saisivat tietää liikaa musta, kaikesta siitä mitä mä salaan sisääni..
Tulejo. Mä en kestä. Mun mahassa velloo, ei enää nii pahasti.
Mulla oli vaihe ku mä olin turta sun sanomisilles, mutten ei oo enää ja nyt on taas tuttu epäilyksen paha olo sisällä.. mitä jos sä puhutkin musta, mä haluaisin olla sulle jotain niin paljon tärkeämpää ja arvostetumpaa..

.__. mun tekis mieli vaan purkaa hysteeristä mielialaani kirjottamalla mutta ei oo mitään kirjotettavaa.. Kello valuu eteenpäin ja kohta mun tekis mieli lähteä mut mun on PAKKO saada tietää... oikeasti tule jo..

MIKS VITUSSA OTAN KAIKESTA NÄIN ITTEENI D-----: